Esitykset puolueille hallitusohjelmaan Kairossa pidetyn YK:n väestö- ja kehityskonferenssin jälkeen vuonna 1995 eduskunnassa aloitti toimintansa eri puolueiden kansanedustajien perustama eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmä, joka työskentelee globaalien seksuaaliterveys ja -oikeusasioiden edistämiseksi. Työryhmä on avoin kaikille väestö- ja kehitysalasta kiinnostuneille kansanedustajille. Eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota maailman nuorten tilanteeseen. Heistä 85 % elää kehitysmaissa ja heistä suuri osa äärimmäisessä köyhyydessä. Työryhmä esittää seuraavia painopistealueita puolueiden hallitusohjelmaan: • Suomen kehitysyhteistyömäärärahat tulee nostaa YK:n suosittamaan 0,7 % bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä edellisen hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti. Lisäksi 10 % määrärahoista tulee kohdentaa seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia edistäviin ohjelmiin. Suomen on toteutettava lupauksensa kehitysavun nostamisesta 0,7 % bruttokansantulostaan yhteisesti – jo 35 vuotta sitten – sovitun tavoitteen mukaisesti. Kehitysyhteistyössä ei ole kysymys hyväntekeväisyydestä, vaan kollektiivisesta vastuunkannosta ihmisoikeuksien ja ihmisarvoisen elämän toteutumiseksi kaikille ja kaikkialla. Seksuaaliterveyteen panostamisen ja tyttöjen ja naisten aseman parantamisen on todettu olevan kaikkein kustannustehokkaimpia ja vaikuttavimpia keinoja vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi.       • Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä erityistä huomiota tulee kiinnittää kehitysmaiden naisten ja nuorten – erityisesti tyttöjen – aseman parantamiseen. Nuorten sukupolvi on suurempi kuin koskaan, puolet maailman ihmisistä on alle 25-vuotiaita. Suuri osa nuorista elää vailla mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä liittyvään päätöksentekoon ja oikeuksiinsa mukaan lukien avioituminen ja puolison valinta, koulutukseen osallistuminen, sukupuolitaudeilta ja HIV-tartunnalta suojautuminen ja raskauden ehkäisy, turvallinen synnytys ja mahdollisuus turvalliseen aborttiin. Panostamalla nuorten koulutukseen, seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin, ammattitaitoon ja työnsaantimahdollisuuksiin heistä tulee tuottavuuden lähde ja yhteiskuntien voimavara. Näistä edistämällä Suomi voi vaikuttaa miljoonien nuorten ihmisoikeuksiin ja parantaa sitä kautta kehitysmaiden tulevaisuudennäkymiä       • Suomen hallituksen tulee varata kehitysyhteistyöbudjetista vuosittain korvamerkittyä rahoitusta ehkäisymenetelmien ja muiden lisääntymisterveyshyödykkeiden saatavuudelle kehitysmaissa sekä tarjota ilmaisia kondomeja ja muita ehkäisymenetelmiä subventoituun hintaa kotimaassa nuorille ikäryhmille. Monissa kehitysmaissa vallitsee ehkäisyvälinepula ja se koskettaa myös nuoria. Maailmassa arvioidaan olevan yli 200 miljoonaa naista, jotka haluaisivat käyttää luotettavaa ehkäisyä, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Vielä useammat ihmiset haluaisivat suojautua sukupuolitaudeilta ja HIV-tartunnalta. Läheskään kaikkien kehitysmaiden resurssit eivät kuitenkaan riitä tuottamaan tarpeeksi ehkäisyvälineitä oman maansa tarpeisiin, vaan esimerkiksi vuonna 2004 kehitysmaissa oli käytettävissä vain kolme kondomia miestä kohden. Ehkäisymenetelmien saatavuuden tukeminen vähentää ei-toivottuja raskauksia, abortteja ja vähentää äitiys- ja imeväiskuolemia. Myös Suomessa ehkäisymenetelmien saatavuuteen erityisesti nuorten kohdalla tulee kiinnittää erityistä huomiota: kondomin käyttö on viime vuosina vähentynyt, jonka seurauksena seksitaudit ovat yleistyneet ja varsinkin klamydia-tartunnat lisääntyneet nuorten ikäluokissa. Suomessa ehkäisymenetelmät ovat helposti saatavilla, mutta niiden hinta on korkea, mikä saattaa koitua kynnyskysymykseksi erityisesti nuorille. Seksuaalivalistuksen tarjoamiseen nuorille on niin ikään panostettava.       • HIV/aids tulee valtavirtaistaa Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä laaja-alaiseksi kehityskysymykseksi. HIV/aids on yksi suurimmista kehityksen uhkatekijöistä maailmassa: 40 miljoonaa ihmistä on saanut HIV-tartunnan ja yli 20 miljoonaa on kuollut aidsiin. HIV on myös enenevässä määrin nuorten, naimisissa olevien naisten sairaus. Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa uusista HIV-tartunnoista kehitysmaissa on 15–24-vuotiailla naisilla. Suomen tulee kehityspoliittisissa linjauksissaan ja kehitysyhteistyössään ottaa HIV/aids läpileikkaavana teemana ja painottaa erityisesti ennaltaehkäisyä, tyttöjen naisten aseman vahvistamista, sekä lääkityksen turvaamista kaikille sitä tarvitseville.